Ruoan hinta on nousussa, mutta alkutuottajien tilipussissa se ei näy. MTK:n elinvoimajohtaja Päivi Nerg toivoo solidaarisuutta ruokaketjun osapuolten välille, jotta suomalainen ruoantuotanto olisi kannattavaa myös jatkossa.
”Tällä hetkellä ruokaketjussa kaikkein heikoiten pärjää alkupään tuottaja”, toteaa MTK:n elinvoimajohtaja Päivi Nerg.
Kun Ukrainassa käytävä sota alkoi nostaa hintoja ja inflaatio kiihtyi, jo valmiiksi taloudellisesti hankalassa asemassa olevat alkutuottajat joutuivat ahtaammalle.
”Kun kustannukset nousevat, ruoan arvoketjussa tuottaja on ainoa, joka ei voi nostaa tuotteensa hintaa. Suomalaisessa maataloudessa on monta tuotantosektoria, jossa tuottajilla on vaikeuksia saada edes kulujaan katettua”, Nerg sanoo.
Kuluttajien arvostus kannustaa tuottajia, mutta tärkeintä on ostaa kotimaista ruokaa
Jotain positiivistakin kriiseistä on seurannut. Nergin mukaan kotimaisen ruoantuotannon arvostus on kasvanut. Se näkyy kuluttajien asenteissa ja ostopäätöksissä. Tärkein keino tukea suomalaisia ruoantuottajia onkin ostaa kotimaista ruokaa.
”Kuluttajien positiivinen suhtautuminen on välittynyt tuottajille, ja se on kasvattanut myös alan sisällä ylpeyttä omasta työstä”, Nerg kertoo.
Toimia tuottajien tilanteen helpottamiseksi on tehty. Nerg nostaa yhtenä esimerkkinä hallituksen myöntämät tukipaketit. Kannattavuuskysymysten lisäksi alkutuottajien jaksamiseen ja hyvinvointiin on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Alalle on tärkeää, että sukupolvenvaihdokset onnistuvat ja että nuoret kiinnostuisivat ruoantuotannosta uravaihtoehtona.
Ruoan takana ovat ihmiset
Nerg jakaa kotimaiset ruoantuottajat kolmeen ryhmään. On nuoria, paljon investoivia tuottajia, uransa keskivaiheilla olevia ja kenties jo jäähdytteleviä tuottajia, sekä selkeästi toimintaansa lopettamassa olevia tai sukupolvenvaihdosta valmistelevia tuottajia. Nerg muistuttaa tulevaisuudenuskon tärkeydestä etenkin nuorten alkutuottajien arjessa.
”Kaikki tuottajat ovat ihmisiä, joilla on tarve saada elantonsa työstään. Heidän pitää jaksaa tehdä työtään sekä pystyä maksamaan isot investoinnit ja lainat. Meidän on löydettävä ratkaisut, joilla tuetaan ihmisten uskoa siihen, että ruoantuottaminen on tulevaisuuden ala.”
Keskustelu maatalouden tukipolitiikasta on aktiivista, mutta tuottajien tilanteen parantamiseksi Nerg näkee muitakin vaihtoehtoja.”
Yksi ratkaisu on markkinalähtöinen ruokaketju, jossa panokset tulevat tasapainoisesti myös alkutuottajille.”
Pandemian ja sodan lisäksi myös ilmastokriisi näkyy vahvasti tuottajien arjessa. Luonnonolosuhteet muuttuvat ja kuluttajien ympäristötietoisuus kasvaa. Tuottajat haluavat vastata näihin muutoksiin.
”Kestävä kehitys, kiertotalous ja ilmastonmuutos ovat nousseet kovasti esille. Nuoret tuottajamme haluavat olla tässä kehityksen kärjessä. Silti moni tuottaja voi kokea, että on liian pieni ottamaan vastaan näin isoja haasteita”, Nerg kertoo.
Puhdas luonto on kotimaisen ruoantuotannon voimavara
Suomalainen ruoka tunnetaan puhtaana, turvallisena ja terveellisenä. Nerg mainitsee vahvuutena, ettei suomalaisen kuluttajan tarvitse pelätä elintarvikkeiden antibiootti- tai muita jäämiä. Myös hygienian taso on muihin maihin nähden erittäin hyvä.
”Kotimaisessa ruoassa ei ole esimerkiksi salmonellaa. Se ei ole kansainvälisessä kontekstissa itsestäänselvyys. Tästä on syytä pitää hyvää huolta myös jatkossa.”
Nergin mukaan ruoantuotantoa ei olisi ilman luontoa.
”Kaikkein tärkeimpiä voimavaroja ruoantuotannolle ovat puhdas luonto ja maaperä sekä ilmasto. Niistä huolehtiminen vaatii meiltä toimia koko ajan. Ilmastonmuutos etenee, ja meidän on tehtävä sen hillitsemisessä oma osuutemme.”
Pakkaukset tuovat esiin ihmiset ja arvot
Pakkauksilla on tärkeä rooli elintarvikkeiden säilyvyyden kannalta, mutta myös tiedon tarjoamisessa kuluttajille sekä tuotteen brändin rakentamisessa. Nergin mielestä tuotteen ulkoasu on keino tuoda esille ihmisiä ja arvoja ruoantuotannon takana.
”Ulkoasu voi laajemminkin kuvastaa arvomaailmaa, jossa tuote on tuotettu. Millaiselta tilalta ruoka tulee ja minkälaista työtä siellä on tehty? Tieto parantaa kuluttajan ymmärrystä siitä, mistä ruokamme tulee, ja luo vahvaa brändiä suomalaisesta maaseudusta”, Nerg toteaa.