Ruokaa on suojeltava koko sen matkan alkutuotannosta tehtaaseen ja kaupan hyllyltä kuluttajan kotiin, jotta sitä olisi turvallista syödä eikä sitä menisi pilaantumisen vuoksi hukkaan. Kun ruoan hinta nousee kriisitilanteessa, on sen suojaaminen entistä tärkeämpää.
Kaupungistuminen ja keskiluokkaistuminen ovat maailmanlaajuisia megatrendejä. Ne tarkoittavat, että yhä useammat ihmiset elävät entistä kauempana ruoan tuotannosta. Ruokaa on kuljetettava pitkiä matkoja, käsiteltävä ja varastoitava ennen kuin se on kuluttajan lautasella.
”Nämä muutokset haastavat koko ruokajärjestelmäämme. Ruokaa on suojeltava koko arvoketjussa, jotta sitä olisi turvallista syödä ja jotta sitä ei menisi pilaantumisen vuoksi hukkaan”, toteaa Huhtamäen hallinto- ja lakiasiainjohtaja Sami Pauni.
”Ruoan turvallisuus ja saatavuus sekä ruokahävikki ovat globaalisti polttavia kysymyksiä. Vuosittain 600 miljoonaa ihmistä sairastuu syötyään pilaantunutta ruokaa. Vuonna 2020 jopa 811 miljoonaa ihmistä kärsi nälästä. Samalla kaikesta tuotetusta ruuasta noin kolmasosa päätyy jätteeksi. Näitä lukuja voidaan painaa alas pakkausten avulla.”
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt monet siihen, miten sota tai muu kriisi voi vaikuttaa polttoaineiden, lannoitteiden, raaka-aineiden ja maataloustuotteiden hintoihin ja saatavuuteen. Logistiikkaketjujen häiriintyminen nostaa hintoja, koska kuljetuskustannukset nousevat.
”Ruoasta ja juomasta tulee entistä arvokkaampia resursseja, ja niiden suojeleminen on yhä tärkeämpää.”
Pakkaus ehkäisee ruokahävikkiä
Pakkaukset suojaavat ruokaa tuotantoketjun joka kohdassa ja ehkäisevät siten ruokahävikkiä.
”Esimerkiksi kolhut, lika, lämpötila, haju tai valo voi vahingoittaa ruokaa. Pakkauksen ansiosta ruoka säilyy turvallisena ja hyvässä kunnossa kuluttajalle saakka”, Pauni kertoo.
”Pakkaukset myös auttavat kuluttajia ostamaan omiin tarpeisiinsa oikean kokoisia ruoka-annoksia kaupoista ja ravintoloita myymään sopivan kokoisia noutoannoksia. Sopivan kokoisesta annoksesta ei jää tähteitä pois heitettäväksi.”
Pakkaamisen päästöt ovat vain pieni osa ruoan ilmastovaikutuksesta
Hävikkiruoka tuottaa kymmenen prosenttia maailman hiilipäästöistä. ”Ilmastoa lämmittävistä päästöistä on leikattava kaikki mahdollinen – ja ruokahävikistä suuri osa on ehkäistävissä. Myös ilmastonmuutos uhkaa ruokajärjestelmäämme”, Pauni muistuttaa.
Paunin mukaan pakkauksen kyky suojella ruokaa pilaantumiselta on hämmästyttävän hyvä.
”Ruoan säilyvyys voi moninkertaistua hyvin pakattuna. Tämä on tärkeää etenkin niiden ruokien kohdalla, joiden tuotannosta syntyy suuret ilmastopäästöt. Elintarvikkeiden kasvihuonekaasupäästöistä vain viisi prosenttia aiheutuu pakkauksista. Päästöistä 80 prosenttia syntyy ruoan tuotannosta. Jo tuotettua ruokaa ei ole järkeä hukata.”
Esimerkiksi broilerin ja sianlihan hiilijalanjälki on hiilidioksidiekvivalentteina 5–10 kiloa yhtä lihakiloa kohti ja naudan 20–30 kiloa.
”Teollisesti pakattu kinkku säilyy kolme päivää pitempään kuin kaupan palvelutiskillä pakattu. Vakuumipakattu naudanliha säilyy jopa kaksi viikkoa eli kaksin verroin niin kauan kuin palvelutiskin liha. On siis syytä panostaa toimiviin, kestävän kehityksen mukaisiin pakkauksiin, joihin käytetään mahdollisimman vähän raaka-aineita ja energiaa.”
Kustannussäästöjä hyvällä pakkaamisella
Ruokahävikin vähentäminen on toki viisasta myös kustannussäästöjen vuoksi. Monia kuluttajia kiinnostaa ensisijaisesti ruoan hinta.
”Pakkauksen osuus ruoan vähittäismyyntihinnasta on hyvin pieni. Sen sijaan poistamalla hävikkiä koko ruokajärjestelmässä saadaan aikaan kustannussäästöjä koko toimitusketjulle ja lopulta kuluttajalle. Toisaalta hyvä pakkaaminen ruoan tuotannossa ja teollisuudessa auttaa kuljettamaan ruokaa tehokkaasti: pakkauksen on esimerkiksi kestettävä pinoamista ja vietävä mahdollisimman vähän tilaa.”
Suurin osa ruokahävikistä tapahtuu kotitalouksissa – kuluttajat siis heittävät ruoan mukana roskiin rahaa. Paunin mukaan tässäkin pakkaus voi auttaa:
”Pakkauksen avulla valmistaja voi kertoa kuluttajalle paljon esimerkiksi ruoan oikeasta säilytyksestä ja valmistustavoista. Tiedon perusteella kuluttaja voi tehdä parempia valintoja.”